Rakas Kongo

Rakastatte kongolaisia enemmän kuin Kongo itse, todettiin Mirja ja Veikko Reinikaiselle Lemerassa jäähyväisjuhlassa. Tuo rakkaus ja rinnalla kulkemisen taito on epäilemättä ollut Reinikaisten kantava voima näiden Kongossa elettyjen vuosien ajan. Helppo tie se ei ole ollut, maan köyhyys ja monet haasteet ovat tuoneet arkeen omat kuvionsa. Kuitenkin päämäärätietoinen elämäntyyli ja vahva luottamus siihen, että Jumalan huolenpito kantaa, on olleet vahvana pohjana ponnistaa.

Näiden päivien aikana olen saanut seurata Mirjan ja Veikon Kongon matkaa. On vaikea pukea sitä sanoiksi, mitä kaikkea on kulkenut ajatusten ja sydämen läpi. Valtavasti tunteita, valtavasti kohtaamisia ja valtavasti kiitollisuutta.

Mirjan ja Veikon urakointi on kannattanut. Mirjan perheiden parissa aloittama työ on saanut jatkajia, ja tuloksia näkyy. Veikon sairaalassa tekemä monipuolinen työ kirurgin arjen lisäksi on auttanut yksilöitä, mutta myös sairaaloita kehittymään. Se, että työtä on tehty ammattiataidon ja kutsun lisäksi äärettömän suurella rakastavalla otteella, ei voi olla jättämättä jälkiä.

Matkan aikana Lemerassa Reinikaiset kävivät tervehtimässä vanhaa pastoria. Hänen olleessa seurakunnan johtaja Reinikaisten työ Lemerassa alkoi. Suloinen ja liikuttava hetki. Jälleennäkemisen suurta riemua, ja hyvästien haikeutta. Taivaassa sitten seuraavan kerran?

Veikko pääsi vielä tuttuun Lemeran leikkaussaliin avustamaan vävypoikansa tekemää leikkausta. Hetkiä, jotka piirtyvät syvälle sieluun.

Kuvat Hannu Happonen