Kohtaamisia

Talvisydän on harjoiteltu tuntitolkulla tansseja, mekkoja ja muuta repertuaaria etsitty ja lopulta se aamu koitti. Eilen oli potkittu lukulomalle abit, ja oli aika juhlia koulun vanhimpia. Keskimmäinen lapsistamme, kohta tosin jo täysi-ikäisyyttä juhliva Lotta tanssi vanhojen tanssit ja pääsimme tietysti osaksi tätä suloista päivää.  Aamulla anivarhain pakattiin eväät, mekot ja hepeneet ja lähdettiin ihanan Lauran  luo kampauksen ja meikin tekoon. Lotta luonnonlapsi ei juuri ole perustanut näistä "tälläyksistä", ja siksikin tuo aamu oli aika erikoinen, meille molemmille.  Ja niin kaunista jälkeä tuli - toki oli jo ennen laittautumisia kaunis, luonnollinen ja oman tiensä kulkija, mistä olen kyllä äitinä todella ylpeä. Se, että löytää suoran selkärangan ja tien itselleen, on lahja.  Aamuhämärässä muutamat kuvat ulkona, onneksi ei tullut vaakaräntää. Ja onneksi oli lunta pehmentämässä maisemaa Ensimmäiset pyörähdykset olivat vanhainkodissa. Sen jä

Auto pitää jättää isomman tien varteen ja hyppäämme ulos sateiseen ilmaan. Kuljemme pientä ja liukasta polkua pitkin kohti Batwa- kylään. Savun haju kertoo suunnan olevan oikea. Banaanipuiden ja vehreän metsän lomasta sunnistamme kohti piilossa olevaa kylää,  jota asuttaa 27 batwaperhettä, keskimäärin 5 lasta jokaisella.  Kyläläiset tulevat pois majoistaan pienelle aukiolle meitä vastaan. Tapaaminen on riemukas, kättelemme ja tutustumme. Kaikilla on paljon asiaa, ja yritän pysyä kärryillä tulkin kääntäessä kysymyksiä ja tervehdyksiä. Kylän johtaja kertoo, että kaikki lapset käyvät nyt koulua, joka on aivan lähellä batwakylää. Lapsille on saatu hankittua koulupuvut ja koulutarvikkeet. Tämä on aluetta, jossa aliravitsemus on suurta. Ruokavalio on niukkaa, ja perheillä on päiviä, jolloin he eivät syö mitään. Yksi äideistä vetää minut syrjään ja kertoo elekielellä että on nälissään ja sylissä oleva vauva myös. Mitä siihen voi vastata.  Lapsia pyörii paljon meidän vieraiden y

Burundi on Itä- Afrikassa sijaitseva vehreä, vuoristoinen ja  pienen pieni maa, jossa asuu reippaat 9 miljoonaa ihmistä. Väestöntiheys on suuri, samoin toki syntyvyys. Naapureina suuri ja kuohuva Kongo, vauhdilla kehittyvä Ruanda ja leppoisampi Tansania. Väestö koostuu useammasta eri heimosta, joista hutsit ja tutut sekä bantut ovat varmasti tunnetuimpia myös sisällissotauutisten vuoksi. Ensimmäinen vaikutelma maasta oli sen ystävälliset tullivirkailijat, joiden avuliaisuus oli mieleenpainuvaa. Ehkä näytin hieman orvolta siinä lentokentän ruuhkassa, tai ehkä tuo "Amahoro - mitä kuuluu", kirundin kielinen tervehdys auttoi.  Täällä ei juuri länsimaisia (valkoisia) naamoja näy. Maassa asuu työteliäs kansa, jolla on kova toivo paremmasta tulevaisuudesta. Maa on rikas kasvamaan monenlaisia tuotteita, ja maan alta löytynee vaikka mitä rikkauksia, näin minulle arvellaan. Burundi sai itsenäisyyden vasta 1962 Belgian siirtomaavallan alta, ja sen jälkeen on ponnistellut etee