Verimineraalit

Yhä enemmän puhutaan siitä, miten Kongon maaperästä löytyvät rikkaudet hyödyttävät länsimaita, köyhdyttäen kongolaisia. Kongossa kaivetaan kultaa, timantteja sekä erilaisia tietokoneiden ja puhelimien valmistamiseen käytettäviä mineraaleja. Lemeran kaupunkiin kaivos tuli vuonna 2007 tuoden kaivattua elämää sodan jälkeen. Pieniä kauppoja syntyi, ihmisiä tuli kauempaakin kaivamaan ja elämä vilkastui. Kuka vaan sai kaivaa vaikka omalta pihaltaan ja väki alkoi vaurastua. Lemeran kylässä kaivoksen rahavirrat eivät näy. Kaivajat käyttivät rahan viinaan tai muihin huvituksiin, ja vain harva osasi olla viisas rahan kanssa. Tämä on harmillista, sillä kaikki tietävät sen, että kaivoksien taustalla jyllää valtava ulkomaiden voimat ja vallat. Riisto on arkea ja väliportaita liikaa. 

Pääsimme vierailulle Lemeran kylän liepeillä sijaitsevaan kaivokseen. Opettaja joka saattoi meidät kaivokselle, kertoi, että sodan jälkeen kaikki on runneltu. Kaivoksen myötä ihmisiä tuli kaikkialta,  kauempaa Bukavusta ja muualtakin ihmisiä,  jotka olivat paenneet Lemerasta uskaltautuivat takaisin, ja alkoivat pyörittämään bisnestä. Kylässä oli toivo korkealla - ehkä nyt elämä muuttuisi!

Alkuvaiheessa olikin paljon tuottoa, maaperästä löydettiin paljon kasseriittiä, ja ihmiset alkoivat rikastua. Opettaja kertoo esimerkiksi, että kaikki kylän moottoripyörät ovat kyläällä sen takia, että kaivosmiehet saisivat toimitettua mineraalit ostajille. 

Opettaja kertoo, että kaivoksen myötä on saatu uutta yhteyttä Lemeran ulkopuolelle. Hän kertoo itsekin työskennnelleen kaivoksella, lisäksi hänellä on ollut oma kolo omistamillaan maillaan. Hänellä on ollut huono tuuri, ei ole löytänyt mitään. Hän maksoi paljon kaivostyöläisille, mutta ei tullut saalista. Hän on palannut entiseen työhönsä ja toimii rehtorina ja opettajana.  Keskustelimmekin siitä, että hänellä on käsissään Kongon tulevaisuus, lapset ja nuoret - voisiko olla tärkeämpää tehtävää!

Opettaja kertoo, että kaivos on tuonut myös kylään huonoja asioita. Nuoret ihmiset ajautuivat pahoille teille ja käyttivät rahansa välittömästi kun sen käsiinsä saivat. Osa ihmisistä,  jotka tulivat Lemeran ulkopuolelta tänne kaivamaan,  elivät holtittomasti, ja pilasivat kylän tyttöjen mainetta, osa tytöistä sai isättömän lapsen ja jäi ikuiseen häpeään tämän takia. Jotka käyttivät rahaa viisaasti, saivat elämäänsä kuntoon - opettaja kuvailee. 

Kaivos tuli opettajan mukaan yllättäen, kukaan ei Lemeralaisilta kysynyt asiata. - Olemme syntyneet ja kasvaneet täällä, mutta yhtäkkiä olimmekin keskellä kaivostouhua. Kyläläiset eivät olleet käyttäneet paljon rahaa, ja yhtäkkiä meni pää sekaisin, opettaja kertoo. 

Kylän keskellä on Lemeran kaivostoimisto. Sieltä mukaamme lähtee kaksi virkamiestä, toinen kaivosyhtiön palveluksessa oleva geologi, jonka tehtävänä on tutkia eri puolilla Kongoa maaperää ja ohjata kaivostoimintaa. Toinen miehistä työskentelee valtiolle, hän on myös geologi. Hän valvoo valtion puolesta toimintaa. Miehet kertovat, että Lemerasta löytyvä kasseriitti matkaa kohti Eurooppaa ja Aasiaa. Sitä käytetään tietokoneisiin ja kännyköihin. Kaivettu aines puhdistetaan ja tarkistetaan, ja puhdas kasseriitti lähtee eteenpäin. Kaivostyöläisten palkka muodostuu kilohinnasta. Jokaine kaivaja saa itse myydä löytämänsä mineraalin, hintana on noin 5 dollaria kilolta. Kaivokselle pääsee töihin jos hankkii virallisen kaivostyöläisen kortin – tämän saa täysi-ikäinen kongolainen henkilö, myös naiset voivat työskennellä, jos eivät ole raskaana. Miehet painottavat että sotilaat ja alaikäiset eivät voi tulla kaivokselle töihin. 

Yksi ongelma yleisesti näissä kaivoksissa on se, että työolot ovat kammottavat ja vaaralliset, palkka niukka ja valitettavasti myös lapset työskentelevät kaivoksissa. Olisi hienoa uskoa, että nyt valtio ja kaivosyhtiö ovat panostaneet tähän asiaan, jo ihan ulkomaailman painostuksenkin takia – mutta kyynisenä on todettava, että raha ja valta kuitenkin jylläävät näissäkin asioissa. Kaivosvierailulla emme nähneet lapsia, nuoria poikia kylläkin. Ikää on vaikea arvioida. Kaivosten ympärillä leviää kauhu. On tavallista että kaivosen alueella olevat kylät tyhjennetään ja ihmiset pakotetaan pakolaiseksi. Jos kylään jäädään asumaan, joudutaan alistumaan siihen, että kapinallisjoukot pitävät valtaa yllä. Kaivosfirmat – kapinalliset – kaivajat – muodostava vyyhdin, jota ei oikein ymmärrä. Näiden vuoksi myös kidnappaukset ja raiskaukset ja silmitön väkivalta on yleistä näissä kylissä. Kaivosfirmat ja mineraalien tarvitsijat, eli Aasian, Amerikan ja Euroopan teollisuus lyövät kättä. Ihmisoikeuksista piipittäminen hukkuu kaivospölyyn. 

Kävin tässä taannoin Jyväskylässä vaihtamassa puhelimeni akun ja kysyin myyjältä, mistä akut tulevat. Keskustelimme hetken myös siitä, voivatko he myyjinä saada selville tuotantoketjusta mitään. Myyjä oli silminnähden hämmentynyt keskustelusta, ja totesi, että ensinnäkään asia ei heille kuulu, ja toisekseen lapsityövoimasta ja riistosta puhuminen on propakandaa. Siinä kohtaa näin parhaaksi poistua takavasemmalle. Muutoksen tie on pitkä ja kivinen, ja pitää valita tuulimyllynsä.  Poissa silmistä poissa mielestä. 

Kaivoskuilu mutkittelee Lemeran kylän lähellä vuoren sisällä. ulottuen syvimmillään 50 m syvyyteen. Jututin nuoria poikia, jotka pitivät taukoa kaivoksen suulla. He eivät olleet löytäneet vielä mitään koko päivän aikana. Turhautuminen paistoi kasvoilta, ja nuorin pojista sanoi, että ei tämä elämää ole muuttanut yhtään. Raatamista se kyllä on lisännyt. 

Onneksi asiasta pidetään ääntä, ja jonkinlaista panostusta on jo ilmassa. Se, millä aikataululla se vaikuttaa köyhiin kongolaisiin ja kaivoksen uumenissa työskeneteleviin, onkin eri asia. Ja käsi sydämelle, mikä on sinun ja minun osuus?

Alla olevista linkeistä voi tutkailla lisätietoa. Lisäksi youtubesta löytyy dokumentteja aiheesta - vaikkapa blood mineral hakusanalla. Kun nappaat puhelimen seuraaan kerran käteesi, uhraa edes ajatus tälle asialle - meidän hyvinvoinnin ja luksuksen hinta on monen henki. Sorry to say. 

Eettiset puhelimet? Luurin etiikka? Verimineraalit

Postauksen kaikki kuvat Hannu Happonen, joka tällä matkalla on mukana viestijänä - ja aivan hurjan hienoa, että tämä matka tulee dokumentoitua kuvin ja videoin!